sunnuntai, 9. joulukuu 2007
Katkoksia
Nyt on luvassa pitkiäkin katkoksia kirjoitteluun, kun mun kannettava otti ja hajosi. Tällä hetkellä yritän saada yhteyttä maahantuojaan niin että saisi sen korjaukseen, kun takuuta pitäisi olla vielä vuosi jäljellä. Eli konetta ei ole ja poikaystävän koneelle on vaikea päästä. Laihistelu jatkuu kuitenkin taustalla. Palaan asiaan toivottavasti suht pian.
maanantai, 3. joulukuu 2007
Viikonlopun ruoakailut
Ennen kuin täysin unohtuu, niin pikaisesti viikonlopun ruokailut:
Lauantai:
Aamupala 09:00
- 1 monivilja sämpylä, rasvaa, kinkkua
- kuppia kahvia
Lounas/Iltaruoka 16:00
- Iso lautasellinen feta salaattia (salaattia, paprikaa, kurkkua, tomaattia, sipulia, fetaa)
- 250g naudanliha pihvi
- Kevyt colaa
Iltapala 20:00
- Appelsiini
--------------------------------------------------------------------
Sunnuntai:
Aamupala 09:00
- 1 monivilja sämpylä, rasvaa, kinkkua
- 2 kuppia kahvia
Kuntosali 1h
Lounaspala 13:30
- 1 monivilja sämpylä, rasvaa, kinkkua
- rahkajogurtti
- omenamehua
Kävelyä 2h
Välipala 16:00
- pieni latte
- mustikkamuffini
Iltaruoka 18:30
- perunamuusia
- jauhelihakastiketta
- maitoa
- salaattia, kirsikkatomaatteja, kurkkua
Iltapala 20:30
- appelsiini
Lauantai:
Aamupala 09:00
- 1 monivilja sämpylä, rasvaa, kinkkua
- kuppia kahvia
Lounas/Iltaruoka 16:00
- Iso lautasellinen feta salaattia (salaattia, paprikaa, kurkkua, tomaattia, sipulia, fetaa)
- 250g naudanliha pihvi
- Kevyt colaa
Iltapala 20:00
- Appelsiini
--------------------------------------------------------------------
Sunnuntai:
Aamupala 09:00
- 1 monivilja sämpylä, rasvaa, kinkkua
- 2 kuppia kahvia
Kuntosali 1h
Lounaspala 13:30
- 1 monivilja sämpylä, rasvaa, kinkkua
- rahkajogurtti
- omenamehua
Kävelyä 2h
Välipala 16:00
- pieni latte
- mustikkamuffini
Iltaruoka 18:30
- perunamuusia
- jauhelihakastiketta
- maitoa
- salaattia, kirsikkatomaatteja, kurkkua
Iltapala 20:30
- appelsiini
maanantai, 3. joulukuu 2007
Remonttiraportti: Marraskuu
Lauantaina tein vähän mittailuja jo, mutta olo oli kyllä hieman turvonnut. Olisi kiva päästä taas liikkumaan ja mittailla virallisesti vasta sen jälkeen. Askartelin tossa lauantaina tollasen painokäyrän tuonne sivuille. Siinä on nyt joka aamuiset painotarkkailut sen jälkeen kun tuon uuden vaakan ostin. Kuten kuvasta näkyy, paino heittelee aika paljon, mutta viimeisen viikon aikana on kyllä näyttänyt laskemisen merkkejä. Mutta kauheasta yrittämisestä, tsempistä ja mielestäni erittäin mallikkaasta syömisestä huolimatta paino ei ole juurikaan inahtanut pariin kuukauteen. Selväksi on tullut, että minun on aivan pakko pitää kiinni säännöllisestä syömisestä, omista eväistä ja riittävän täydestä jääkaapista sekä liikkua entistä enemmän, joskin pienempi teho riittää osaan liikunnasta. Apua tilanteeseen toivon myös lauantaina aloitetusta renkaiden käytöstä. Ainakin tähän mennessä paino on laskenut lauantaista jopa 0.5 kg. Saattaa tietysti johtua viikonlopun niukahkosta syömisestä ja menkkojen loppumisesta.
Eli tässä vielä viime kuun suunnitelma ja sen toteutuminen:
Marraskuu: Herkkujen vähentäminen minimiin ja yhden liikuntakerran korvaaminen/lisääminen lihaskuntojumpalla.
Kuukauden tavoitteena 1-2 kg pudotus.
Koska lokakuussa ei nyt sitten tullut yhtään pudotusta, niin marraskuun tavoitteena on tuo maksimipudotus eli 2 kg.
Tähän aion päästä seuraavin keinoin:
* Säännöllinen ruokailu: aamupala, aamuvälipala, lounas, välipala, iltaruoka ja iltapala
* Lounaan tekeminen töihin ainakin kaksi kertaa viikossa, muina päivinä keitto/salaatti lounas
* Säännöllinen liikunta: 2x kuntosali, 1x lihaskuntojumppa, 1x helppo spinning/muu aerobinen
* Ei herkkuja tai hyvin vähän
Pystyin tosi hyvin pitämään ruokailut säännöllisinä (lukuunottamatta kahta viimeistä päivää), ja suorastaan ylitin itseni eväiden teossa: koko kuukauden aikana kävin kerran (perjantaina) syömässä ravintolalounaan! Liikuntaa ei tullut harrastettua ihan niin paljoa kuin oli tarkoitus, mutta olen siinä löytämässä oman rytmini. Herkut pysyivät erittäin hyvin minimissä, muistini mukaan kuukauden aikana syötiin kerran lettuja ja kerran (tai kahdesti) karkkia n.10 karkkia/kerta. Mielestäni erittäin hyvä suoritus. Mutta ei riittävä. Paino ei tippunut oikeastaan ollenkaan. Sahasi 75.3 --> 75.9 ja siitä tippui viimeisen viikon aikana jopa 75.0
Joulukuun alkuperäinen suunnitelma kuului siis näin:
Joulukuu: Opittujen tapojen ylläpito, joulukilojen välttely. Säännöllistä liikuntaa myös joulunaikaan.
Kuukauden tavoitteena 0-1 kg pudotus.
Tarkennettu suunnitelma joulukuulle on seuraavanlainen:
Säännöllinen ruokailu ja eväät töihin. Viime kuussa molemmat päivän lämpimät ateriat olivat aika tuhtia tavaraa, eikä siis juurikaan mitään keittolinjaa, joten tämän kuun tavoitteena on, että vähintään neljänä iltana/päivänä syön jotain kevyempää joko töissä tai illalla kotona.
Herkuttelu minimiin ennen joulua, ja joulunpyhinäkin kohtuudella. Nyt pitäisi nämä kolme viikko ennen joulua (ja Suomeen tuloa) vältellä herkkuja viimeiseen asti. Eilen tästä tuli kyllä jo lipsuttua, kun käytiin kahvilla ja otin kahvin seuraksi mustikkamuffinsin. Perjantaina on myös vaikea tilanne, kun illalla on työpaikan pikkujoulut eli "jouluillallinen". Joulunpyhät yritän olla syömättä suklaata ollenkaan, ei se ole edes hyvää. Pipareista ja tortuista varsinkaan en juuri välitä. Aaton jälkiruoaksi teen varmaan ainakin itselleni hedelmäsalaattia ja tietysti myös glögiä täytyy saada. Uutena vuotena koetan vältellä kaikkia suolaisia herkkuja, kuten sipsejä.
Liikuntaa säännöllisesti ja paljon, mutta eri tehoilla. Jotenkin mä olen ajatellut, että en millään jaksa liikkua 4-5 tuntia enempää viikossa, mutta olen sen ajatellut jotenkin, että en jaksa käydä 4-5 kertaa viikossa jumpassa. Sehän on aika itsestään selvää varsinkin tällä kuntopohjalla. Parin viime viikon aikana minulle on vasta alkanut valjeta, että voishan sitä harrastaa vaikka paljon enemmänkin, kun tekisi eri tehoilla; ei kaikki liikunta tarvitse olla hikoiluttavaa ja kovasti sykettä nostavaa. Eli tarkoituksena olisi siis lisätä liikuntaa jopa 6 kertaan viikossa, mutta eri tehoilla, eli lisätä pitkäkestoista, mutta kevyehköä liikuntaa. En ole vieläkään löytänyt mitään vakio jumppia joissa kävisin ihan aina viikottain, ja toisaalta hyvä niin. Tuleepahan vaihtelua ja liikunnan voi sijoittaa sellaisiin päiviin kun se muiden tekijöiden (= töiden ja kaupassakäynnin) kannalta on sopivinta.
Katsotaan nyt mihin näillä eväillä päästään. Erittäin tyytyväinen olen, jos joulusta ja Suomen reissusta selviän ilman painonnousua. Tavoitteena on myös, että joulun aikaan tulisi harrastettua edes jotain liikuntaa, että ei ihan pökkelöityisi.
Mutta että ei jäisi vaan sanojen ja suunnitelmien tasolle, niin rupean valmistautumaan jumppalaan lähtöön!
Eli tässä vielä viime kuun suunnitelma ja sen toteutuminen:
Marraskuu: Herkkujen vähentäminen minimiin ja yhden liikuntakerran korvaaminen/lisääminen lihaskuntojumpalla.
Kuukauden tavoitteena 1-2 kg pudotus.
Koska lokakuussa ei nyt sitten tullut yhtään pudotusta, niin marraskuun tavoitteena on tuo maksimipudotus eli 2 kg.
Tähän aion päästä seuraavin keinoin:
* Säännöllinen ruokailu: aamupala, aamuvälipala, lounas, välipala, iltaruoka ja iltapala
* Lounaan tekeminen töihin ainakin kaksi kertaa viikossa, muina päivinä keitto/salaatti lounas
* Säännöllinen liikunta: 2x kuntosali, 1x lihaskuntojumppa, 1x helppo spinning/muu aerobinen
* Ei herkkuja tai hyvin vähän
Pystyin tosi hyvin pitämään ruokailut säännöllisinä (lukuunottamatta kahta viimeistä päivää), ja suorastaan ylitin itseni eväiden teossa: koko kuukauden aikana kävin kerran (perjantaina) syömässä ravintolalounaan! Liikuntaa ei tullut harrastettua ihan niin paljoa kuin oli tarkoitus, mutta olen siinä löytämässä oman rytmini. Herkut pysyivät erittäin hyvin minimissä, muistini mukaan kuukauden aikana syötiin kerran lettuja ja kerran (tai kahdesti) karkkia n.10 karkkia/kerta. Mielestäni erittäin hyvä suoritus. Mutta ei riittävä. Paino ei tippunut oikeastaan ollenkaan. Sahasi 75.3 --> 75.9 ja siitä tippui viimeisen viikon aikana jopa 75.0
Joulukuun alkuperäinen suunnitelma kuului siis näin:
Joulukuu: Opittujen tapojen ylläpito, joulukilojen välttely. Säännöllistä liikuntaa myös joulunaikaan.
Kuukauden tavoitteena 0-1 kg pudotus.
Tarkennettu suunnitelma joulukuulle on seuraavanlainen:
Säännöllinen ruokailu ja eväät töihin. Viime kuussa molemmat päivän lämpimät ateriat olivat aika tuhtia tavaraa, eikä siis juurikaan mitään keittolinjaa, joten tämän kuun tavoitteena on, että vähintään neljänä iltana/päivänä syön jotain kevyempää joko töissä tai illalla kotona.
Herkuttelu minimiin ennen joulua, ja joulunpyhinäkin kohtuudella. Nyt pitäisi nämä kolme viikko ennen joulua (ja Suomeen tuloa) vältellä herkkuja viimeiseen asti. Eilen tästä tuli kyllä jo lipsuttua, kun käytiin kahvilla ja otin kahvin seuraksi mustikkamuffinsin. Perjantaina on myös vaikea tilanne, kun illalla on työpaikan pikkujoulut eli "jouluillallinen". Joulunpyhät yritän olla syömättä suklaata ollenkaan, ei se ole edes hyvää. Pipareista ja tortuista varsinkaan en juuri välitä. Aaton jälkiruoaksi teen varmaan ainakin itselleni hedelmäsalaattia ja tietysti myös glögiä täytyy saada. Uutena vuotena koetan vältellä kaikkia suolaisia herkkuja, kuten sipsejä.
Liikuntaa säännöllisesti ja paljon, mutta eri tehoilla. Jotenkin mä olen ajatellut, että en millään jaksa liikkua 4-5 tuntia enempää viikossa, mutta olen sen ajatellut jotenkin, että en jaksa käydä 4-5 kertaa viikossa jumpassa. Sehän on aika itsestään selvää varsinkin tällä kuntopohjalla. Parin viime viikon aikana minulle on vasta alkanut valjeta, että voishan sitä harrastaa vaikka paljon enemmänkin, kun tekisi eri tehoilla; ei kaikki liikunta tarvitse olla hikoiluttavaa ja kovasti sykettä nostavaa. Eli tarkoituksena olisi siis lisätä liikuntaa jopa 6 kertaan viikossa, mutta eri tehoilla, eli lisätä pitkäkestoista, mutta kevyehköä liikuntaa. En ole vieläkään löytänyt mitään vakio jumppia joissa kävisin ihan aina viikottain, ja toisaalta hyvä niin. Tuleepahan vaihtelua ja liikunnan voi sijoittaa sellaisiin päiviin kun se muiden tekijöiden (= töiden ja kaupassakäynnin) kannalta on sopivinta.
Katsotaan nyt mihin näillä eväillä päästään. Erittäin tyytyväinen olen, jos joulusta ja Suomen reissusta selviän ilman painonnousua. Tavoitteena on myös, että joulun aikaan tulisi harrastettua edes jotain liikuntaa, että ei ihan pökkelöityisi.
Mutta että ei jäisi vaan sanojen ja suunnitelmien tasolle, niin rupean valmistautumaan jumppalaan lähtöön!
sunnuntai, 2. joulukuu 2007
Pesukoneen tarina
Tämä on tarina meidän pesukoneprojektista.
Muutimme tähän asuntoon siis syyskuun alussa, ja siitä lähtien olemme toivoneet pesukonetta. Odottaneet, säästäneet, suunnitelleet. Koska keittiössä ei ole koskaan ollut tiskikonetta, asiaa piti tarkasti tutkia, että saako siihen edes laitettua. Tiskipöydän alta onneksi löytyi tarvittavat hanat ja tiskialtaan viereinen kaappi oli tarpeeksi leveä, mutta se vain pitäisi ensin purkaa. Talonmiehemme hankki jonkun tuttavan työmiehensä arvioimaan, mahtuuko tiskikone paikalleen ja mitä sen kaapin purkaminen maksaisi. Työmiehen arvio oli, että max. 81 cm korkea kone siihen menisi, mutta kaapin purkaminen maksaisi n. 100€.
Aikamme asiaa mietittiin. Kävimme kaupoissa katsomassa, että löytyykö niin matalia koneita ollenkaan. No, kaikkihan niistä on vakiona 85 cm korkeita, mutta kun sen päällys hupun nostaa pois, tulee niistä juuri sen 81 cm. Marraskuun alussa aloimme olla valmiita päätökseen, mutta silloin tipahti postiluukusta ilmoitus, että talonmies jää nyt huomisesta alkaen kahden viikon lomalle. Joten siihen tyssäsi työmiehen palkaaminen ja päätimme jouduttaa asioita yrittämällä purkaa kaapin itse. Purkaminen olisi ollut huomattavasti pienempi työ, ellei yksi kaapin jaloista olisi liimaantunut parkettiliimalla sementtilattiaan. Siitäkin huolimatta saimme kaivettua jalan irti ilman kunnollisia työkaluja, kun aikamme olimme kaapin kanssa tapelleet.
Kaapin takaa paljastui reikä, jossa oli johdot, mutta ei sähkörasiaa kytkettynä, joten selvää oli, että sähkömieshän me tarvitaan paikalle. Koska talonmiehen lomaa oli siinä vaiheessa enää neljä päivää jäljellä ajattelimme odottaa hänen paluuseen saakka ja kysyä, jos hänellä olisi joku tuttava sähkömies. Samalla meidän piti myös pyytää talonmiestä teetättämään uuden avaimen kellarihuoneeseen, sillä edellinen asukas ei ollut vieläkään palauttanut omaansa takaisin.
Kun talonmies palasi lomaltaan, saimme avaimen pikapikaa muutamassa päivässä. Sähkömiestä ei juuri sille viikolle saanut, mutta seuraavalla eli tällä viikolla hän pääsi tulemaan tiistaina. Olimme ajatelleet, että käymme ostamassa koneen kotiinkuljetuksella ja asennuksella heti kun pistorasia on paikallaan. Tiistaina sähkömies tuli, mutta totesi, että sähkökaapista puuttui vielä jotain, joten hän tulee perjantai aamuna uudelleen ja laittaa samalla kaiken kuntoon. Sähkömies kuitenkin lupasi, että perjantaina klo. 09:ään mennessä on kaikki valmiina pesukoneen tulemista varten, joten kävimme vielä tiistai iltana ostamassa koneen.
Perjantai tuli ja tiskit kertyivät. Emme olleet tiskanneet enää maanantai illan jälkeen, vaan odotimme perjantai-iltaa, jolloin kone hoitaisi asian meidän puolestamme. Perjantai tuli; sähkömies toimi aivan kuten oli luvannutkin ja saimme hienon, uuden pistorasian paikalleen. Olin onnellinen, että nyt on sitten kaikki valmiina tiskikonetta varten. Sähkömiehen jälkeen klo. 12 aikaan tulivat koneen tuojat ja asentajat, mutta väärä kone: olimme ostaneet Boschin ja saimme Siemensin. Samalla koneen tuojat tutkivat tilanteet, ja totesivat, että jokin osa puuttuu vielä meidän tiskialtaan alta ja että koneen rakentaminen tiskin alle maksaa enemmän kuin mitä me olimme maksaneet asennuksesta. Noh, ei kun tiskikone takaisin varastolle ja illalla poikaystävän kanssa takaisin liikkeeseen.
Olin henkisesti valmistautunut, että nyt täytyy taas tapella omien oikeuksiensa puolesta, ja millonkahan sen koneen sitten voi taas saada, varmaan vasta ensi viikolla. Yllätys oli iloinen, kun paikalla oli tiistaina meille koneen myynyt mies, joka otti asian hyvin henkilökohtaisesti: hän oli erittäin järkyttynyt ja vihainen tapahtuneesta; ei vain siitä että meille oli toimitettu väärä kone, vaan myös siitä, että asentajat olivat sanoneet, että altaan alla ei olisi kaikki kunnossa: koneen mukana tulee kaikki tarvittava, joten niiden täytyy olla kunnossa. Myyjä sai vielä sovittua, että oikea kone tuodaan jo lauantaina. Olimme erittäin tyytyväisiä, vaikka koneen toimitusaika olikin annettu välillä 10-16, joten ostoksille emme oikein ehtisi.
Kotiin päästyämme katsoimme vielä kerran sinne tiskialtaan alle, ja tavallaan ne asentajat olivat olleet oikeassa, että sieltä puuttui sellainen putki poistovedelle, koska siinä ei koskaan ollut ollut tiskikonetta. Mutta siihen poistovesiaukon viereen oli kyllä teipattuna kaksi erilaista putken palaa; käyrä ja suora, joiden asentamiseen menikin varsin ainakin 2 minuuttia. No nyt oli kaikki sitten valmista tiskikoneen tulemista varten.
Lauantaina kone tulikin jo puolen päivän maissa. Ja tällä kertaa tuli ihan oikea konekin. Edelleen asennusmiehet vähän ämpyilivät, että pöydän alle asentaminen on kalliimpaa, mutta me sanoimme, että jos he nyt ne putket sitten laittavat, niin kyllä me se kone saadaan itse paikoilleen. Ja putkethan menivät paikoilleen, joskin kaapin seinää joutui hieman sahaamaan lisää. Oli koekäytön aika; asentaja laittoi huuhteluohjelman päälle, mutta kone vaan jurnutti ja jurnutti. Ei ala pumppaamaan vettä. Ei kun putket irti ja testaamaan, tuleeko siitä hanasta ensinkään vettä. Ei tullut. Täällä Berliinissä on aivan hirvittävän kalkkinen vesi, ja koska hanaa ei ollut koskaan käytetty, oli se todennäköisesti kalkkeutunut kiinni. Eli putkimies pitäisi kutsua paikalle puhdistamaan tai vaihtamaan hana.
Voi pettymyksien pettymys. Kaappi on saatu purettua, sähkörasia on saatu asennettua, poistoputket on laitettu, oikea kone toimitettu, mutta silti ei vaan päästä tiskaamaan. Noh, ei siinä auttanut kuin hyväksyä muutaman päivän lisäodottelu ja mennä maanantaina pyytämään talonmiestä, että kutsuisi putkimiehen paikalle.
Mielen piristykseksi lähdimme ostoksille. Ostoksilta tullessamme sain puhelun oudosta saksalaisesta numerosta: kuljetusliikkeen herra iso-herra, itse toimitusjohtaja, soitti ja pahoitteli kovasti tapahtunutta. Hän halusi välttämättä tulla vielä illalla käymään ja tuoda karkkia hyvitykseksi, ja kuultuaan, että meillä oli edelleen ongelmia koneen käyttöönoton kanssa, hän halusi tulla myös katsomaan, jos hän voisi jotenkin auttaa. Illalla kuuden aikoihin hän sitten tuli ja toi tulessaan suklaarasian, ja katsoi hänkin sinne tiskialtaan alle. Antoi puhelinnumeronsa, että jos talonmies ei osaa asialle mitään tehdä, niin soittaa hänelle, niin hän laittaa putkimiehen tänne. Oli todella pahoillaan tapahtuneesta, näin ei kuulemma koskaan käy. Me olimme jo tyytyväisiä, kun mies kaupassa oli ottanut meidän ongelmamme niin tosissaan, ja järjestänyt uudelleen toimituksen seuraavalle päivälle, vieläpä viikonloppuna. Kun kuljetusliikkeen herra iso-herra soittaa pahoittelunsa, tuntuu se jo melkein liioittelulta; ei me nyt enää olla pettyneitä heidän palveluunsa. Kun herra iso-herra tulee vielä lauantai-iltana tuomaan konvehteja ja tarkastamaan tilanteen omin silmin, on se jo koomista.
Joka tapauksessa, ennen tj:n tuloa soitimme poikaystävän enempi käytännön läheiselle kaverille. Hän neuvoi, että voisi yrittää kevyesti napauttaa sitä hanaa, sillä vaikka se itse hanan ruuvi liikkui ihan kevyesti, voi olla että se itse kieli, joka tukkii veden tulon on niin kalkkeutunut, että ei lähde liikkeelle. Mutta varovasti pitäisi yrittää, että ei tapahtuisi niin, niin kuin Aku Ankalle aina tapahtuu, eli koko hana hajoaa ja koko kellari täyttyy vedellä. Poikaystävä avasi hanaa pienesti ja naputteli toiseen kylkeen. Ei mitään reaktiota. Minä naputtelin toiselta puolelta. Ei mitään reaktiota. Noh, täytyy se putkimies sitten vaan kutsua paikalle, mutta päätimme yrittää vielä kerran. Poikaystävä avasi hanan aivan auki ja minä napautin pari kertaa itse hanaa. Ja vettä alkoi suihkuamaan kuin Esterin ahterista.
Säikähdin ihan kamalasti, että nyt kävi Akut, mutta onni onnettomuudessa ei, vaan kieli oli vain lähtenyt liikkeelle. Poikaystävä ruuvasi hanan nopeasti kiinni, mutta silti kaapin alle ehti kertyä hieman vettä. Mutta ei se mitään, vettä tulee ja tiskikone voidaan laittaa kiinni ilman putkimiehen apua. Kuivausoperaation jälkeen laitettiin taas putket kiinni ja ruvettiin siirtämään konetta pöydän alle. Koska takajalat tulevat sementille, mutta etutassut parketille, piti takajalkoja säätää hieman.
Kuten yleensä tällaisissa koneissa, etupaneelista löytyi sen näköinen reikä, että sillä voisi säätää jakoja. Reikään työnnettiin meisseli, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta. Reikään työnnettiin meisseli jatkovarrella, mutta silläkään ei ollut vaikutusta. Lopulta sain jatko-osan juuttumaan reikään. Paniikissa näin jo sieluni silmin, että jatkovarsi tippuu koneen sisään eikä sitä saada sieltä pois, se tukkii koneen ja rikkoo sen. Vartin puhisemisen jälkeen sain kun sainkin jatkovarren ujutettua pois. Vieläkään ei ole selvää, onko tässä mallissa mahdollista säätää jalkoja etupaneelista vai ei. Pitänee käydä vielä liikkeestä kysymässä.
No, joka tapauksessa kone saatiin kytkettyä ja päätimme kokeilla sitä aivan kuten asentajatkin olivat aikaisemmin kokeilleet. Mutta kone vaan jurnutti ja jurnutti. Ei pumpunnut vettä. Koska kone on muka jotenkin älykäs, se tietää, että erikoissuola ja lasinkirkaste puuttuivat, joten niiden merkkivalot paloivat. Ehkäpä kone ei käynnisty, jos joku merkkivaloista palaa. Joten minäpä kipitin kauppaan ostamaan erikoissuolaa ja kirkastetta.
Kotiin tultua täytettiin suolat ja kirkasteet. Yritettiin uudelleen. Kone vaan jurnutti ja jurnutti. Voi itku ja hammasten kiristys. Joko kone oli rikki tai sitten hanassa ei ollut riittävästi painetta tai ehkä sen tulovesiputken kiristäminen käsikireyteen ei riittänyt. Joka tapauksessa pitäisi kai odottaa maanantaihin, että saadaan talonmies paikalle katsomaan. Voi sitä harmitusta ja väsymystä koko projektiin. Niin monta vastoinkäymistä, niin monta onnistumista ja niin monta toivonkipinää, mutta silti kone ei toimi.
Tunnin harmituksen jälkeen sain vakuutettua poikaystävän yhteen viimeiseen yritykseen. Ajattelin, että kokeillaan jotain muuta ohjelmaa. Mutta kone vain jurnutti ja jurnutti. Harmitti vietävästi, mutta anoimme sen jurnuttaa, kunnes yht'äkkiä se alkoi pumppuamaan vettä! Koska kyseessä oli ihka ensimmäinen käyttö, meillä ei ollut tietoa millä tavalla se lähtee liikkeelle, joten emme osanneet odottaa niin kauaa. Mutta se toimi. Ja vesihana toimi. Joten, tiskikone pääsi vielä lauantai-iltana klo. 21 aikaan tositoimiin ja me huokaistiin helpotuksesta sohvalla.
Olipahan projekti, eikä se vieläkään ihan päätöksessä ole, sillä ensimmäinen koneellinen pestiin se kone tuossa keittiön lattialla. Vielä pitäisi saada se ja listat paikoilleen, sitten ehkä voi huokaista, että saatiinpas pesukone. Mutta olipahan taas projekti.
Muutimme tähän asuntoon siis syyskuun alussa, ja siitä lähtien olemme toivoneet pesukonetta. Odottaneet, säästäneet, suunnitelleet. Koska keittiössä ei ole koskaan ollut tiskikonetta, asiaa piti tarkasti tutkia, että saako siihen edes laitettua. Tiskipöydän alta onneksi löytyi tarvittavat hanat ja tiskialtaan viereinen kaappi oli tarpeeksi leveä, mutta se vain pitäisi ensin purkaa. Talonmiehemme hankki jonkun tuttavan työmiehensä arvioimaan, mahtuuko tiskikone paikalleen ja mitä sen kaapin purkaminen maksaisi. Työmiehen arvio oli, että max. 81 cm korkea kone siihen menisi, mutta kaapin purkaminen maksaisi n. 100€.
Aikamme asiaa mietittiin. Kävimme kaupoissa katsomassa, että löytyykö niin matalia koneita ollenkaan. No, kaikkihan niistä on vakiona 85 cm korkeita, mutta kun sen päällys hupun nostaa pois, tulee niistä juuri sen 81 cm. Marraskuun alussa aloimme olla valmiita päätökseen, mutta silloin tipahti postiluukusta ilmoitus, että talonmies jää nyt huomisesta alkaen kahden viikon lomalle. Joten siihen tyssäsi työmiehen palkaaminen ja päätimme jouduttaa asioita yrittämällä purkaa kaapin itse. Purkaminen olisi ollut huomattavasti pienempi työ, ellei yksi kaapin jaloista olisi liimaantunut parkettiliimalla sementtilattiaan. Siitäkin huolimatta saimme kaivettua jalan irti ilman kunnollisia työkaluja, kun aikamme olimme kaapin kanssa tapelleet.
Kaapin takaa paljastui reikä, jossa oli johdot, mutta ei sähkörasiaa kytkettynä, joten selvää oli, että sähkömieshän me tarvitaan paikalle. Koska talonmiehen lomaa oli siinä vaiheessa enää neljä päivää jäljellä ajattelimme odottaa hänen paluuseen saakka ja kysyä, jos hänellä olisi joku tuttava sähkömies. Samalla meidän piti myös pyytää talonmiestä teetättämään uuden avaimen kellarihuoneeseen, sillä edellinen asukas ei ollut vieläkään palauttanut omaansa takaisin.
Kun talonmies palasi lomaltaan, saimme avaimen pikapikaa muutamassa päivässä. Sähkömiestä ei juuri sille viikolle saanut, mutta seuraavalla eli tällä viikolla hän pääsi tulemaan tiistaina. Olimme ajatelleet, että käymme ostamassa koneen kotiinkuljetuksella ja asennuksella heti kun pistorasia on paikallaan. Tiistaina sähkömies tuli, mutta totesi, että sähkökaapista puuttui vielä jotain, joten hän tulee perjantai aamuna uudelleen ja laittaa samalla kaiken kuntoon. Sähkömies kuitenkin lupasi, että perjantaina klo. 09:ään mennessä on kaikki valmiina pesukoneen tulemista varten, joten kävimme vielä tiistai iltana ostamassa koneen.
Perjantai tuli ja tiskit kertyivät. Emme olleet tiskanneet enää maanantai illan jälkeen, vaan odotimme perjantai-iltaa, jolloin kone hoitaisi asian meidän puolestamme. Perjantai tuli; sähkömies toimi aivan kuten oli luvannutkin ja saimme hienon, uuden pistorasian paikalleen. Olin onnellinen, että nyt on sitten kaikki valmiina tiskikonetta varten. Sähkömiehen jälkeen klo. 12 aikaan tulivat koneen tuojat ja asentajat, mutta väärä kone: olimme ostaneet Boschin ja saimme Siemensin. Samalla koneen tuojat tutkivat tilanteet, ja totesivat, että jokin osa puuttuu vielä meidän tiskialtaan alta ja että koneen rakentaminen tiskin alle maksaa enemmän kuin mitä me olimme maksaneet asennuksesta. Noh, ei kun tiskikone takaisin varastolle ja illalla poikaystävän kanssa takaisin liikkeeseen.
Olin henkisesti valmistautunut, että nyt täytyy taas tapella omien oikeuksiensa puolesta, ja millonkahan sen koneen sitten voi taas saada, varmaan vasta ensi viikolla. Yllätys oli iloinen, kun paikalla oli tiistaina meille koneen myynyt mies, joka otti asian hyvin henkilökohtaisesti: hän oli erittäin järkyttynyt ja vihainen tapahtuneesta; ei vain siitä että meille oli toimitettu väärä kone, vaan myös siitä, että asentajat olivat sanoneet, että altaan alla ei olisi kaikki kunnossa: koneen mukana tulee kaikki tarvittava, joten niiden täytyy olla kunnossa. Myyjä sai vielä sovittua, että oikea kone tuodaan jo lauantaina. Olimme erittäin tyytyväisiä, vaikka koneen toimitusaika olikin annettu välillä 10-16, joten ostoksille emme oikein ehtisi.
Kotiin päästyämme katsoimme vielä kerran sinne tiskialtaan alle, ja tavallaan ne asentajat olivat olleet oikeassa, että sieltä puuttui sellainen putki poistovedelle, koska siinä ei koskaan ollut ollut tiskikonetta. Mutta siihen poistovesiaukon viereen oli kyllä teipattuna kaksi erilaista putken palaa; käyrä ja suora, joiden asentamiseen menikin varsin ainakin 2 minuuttia. No nyt oli kaikki sitten valmista tiskikoneen tulemista varten.
Lauantaina kone tulikin jo puolen päivän maissa. Ja tällä kertaa tuli ihan oikea konekin. Edelleen asennusmiehet vähän ämpyilivät, että pöydän alle asentaminen on kalliimpaa, mutta me sanoimme, että jos he nyt ne putket sitten laittavat, niin kyllä me se kone saadaan itse paikoilleen. Ja putkethan menivät paikoilleen, joskin kaapin seinää joutui hieman sahaamaan lisää. Oli koekäytön aika; asentaja laittoi huuhteluohjelman päälle, mutta kone vaan jurnutti ja jurnutti. Ei ala pumppaamaan vettä. Ei kun putket irti ja testaamaan, tuleeko siitä hanasta ensinkään vettä. Ei tullut. Täällä Berliinissä on aivan hirvittävän kalkkinen vesi, ja koska hanaa ei ollut koskaan käytetty, oli se todennäköisesti kalkkeutunut kiinni. Eli putkimies pitäisi kutsua paikalle puhdistamaan tai vaihtamaan hana.
Voi pettymyksien pettymys. Kaappi on saatu purettua, sähkörasia on saatu asennettua, poistoputket on laitettu, oikea kone toimitettu, mutta silti ei vaan päästä tiskaamaan. Noh, ei siinä auttanut kuin hyväksyä muutaman päivän lisäodottelu ja mennä maanantaina pyytämään talonmiestä, että kutsuisi putkimiehen paikalle.
Mielen piristykseksi lähdimme ostoksille. Ostoksilta tullessamme sain puhelun oudosta saksalaisesta numerosta: kuljetusliikkeen herra iso-herra, itse toimitusjohtaja, soitti ja pahoitteli kovasti tapahtunutta. Hän halusi välttämättä tulla vielä illalla käymään ja tuoda karkkia hyvitykseksi, ja kuultuaan, että meillä oli edelleen ongelmia koneen käyttöönoton kanssa, hän halusi tulla myös katsomaan, jos hän voisi jotenkin auttaa. Illalla kuuden aikoihin hän sitten tuli ja toi tulessaan suklaarasian, ja katsoi hänkin sinne tiskialtaan alle. Antoi puhelinnumeronsa, että jos talonmies ei osaa asialle mitään tehdä, niin soittaa hänelle, niin hän laittaa putkimiehen tänne. Oli todella pahoillaan tapahtuneesta, näin ei kuulemma koskaan käy. Me olimme jo tyytyväisiä, kun mies kaupassa oli ottanut meidän ongelmamme niin tosissaan, ja järjestänyt uudelleen toimituksen seuraavalle päivälle, vieläpä viikonloppuna. Kun kuljetusliikkeen herra iso-herra soittaa pahoittelunsa, tuntuu se jo melkein liioittelulta; ei me nyt enää olla pettyneitä heidän palveluunsa. Kun herra iso-herra tulee vielä lauantai-iltana tuomaan konvehteja ja tarkastamaan tilanteen omin silmin, on se jo koomista.
Joka tapauksessa, ennen tj:n tuloa soitimme poikaystävän enempi käytännön läheiselle kaverille. Hän neuvoi, että voisi yrittää kevyesti napauttaa sitä hanaa, sillä vaikka se itse hanan ruuvi liikkui ihan kevyesti, voi olla että se itse kieli, joka tukkii veden tulon on niin kalkkeutunut, että ei lähde liikkeelle. Mutta varovasti pitäisi yrittää, että ei tapahtuisi niin, niin kuin Aku Ankalle aina tapahtuu, eli koko hana hajoaa ja koko kellari täyttyy vedellä. Poikaystävä avasi hanaa pienesti ja naputteli toiseen kylkeen. Ei mitään reaktiota. Minä naputtelin toiselta puolelta. Ei mitään reaktiota. Noh, täytyy se putkimies sitten vaan kutsua paikalle, mutta päätimme yrittää vielä kerran. Poikaystävä avasi hanan aivan auki ja minä napautin pari kertaa itse hanaa. Ja vettä alkoi suihkuamaan kuin Esterin ahterista.
Säikähdin ihan kamalasti, että nyt kävi Akut, mutta onni onnettomuudessa ei, vaan kieli oli vain lähtenyt liikkeelle. Poikaystävä ruuvasi hanan nopeasti kiinni, mutta silti kaapin alle ehti kertyä hieman vettä. Mutta ei se mitään, vettä tulee ja tiskikone voidaan laittaa kiinni ilman putkimiehen apua. Kuivausoperaation jälkeen laitettiin taas putket kiinni ja ruvettiin siirtämään konetta pöydän alle. Koska takajalat tulevat sementille, mutta etutassut parketille, piti takajalkoja säätää hieman.
Kuten yleensä tällaisissa koneissa, etupaneelista löytyi sen näköinen reikä, että sillä voisi säätää jakoja. Reikään työnnettiin meisseli, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta. Reikään työnnettiin meisseli jatkovarrella, mutta silläkään ei ollut vaikutusta. Lopulta sain jatko-osan juuttumaan reikään. Paniikissa näin jo sieluni silmin, että jatkovarsi tippuu koneen sisään eikä sitä saada sieltä pois, se tukkii koneen ja rikkoo sen. Vartin puhisemisen jälkeen sain kun sainkin jatkovarren ujutettua pois. Vieläkään ei ole selvää, onko tässä mallissa mahdollista säätää jalkoja etupaneelista vai ei. Pitänee käydä vielä liikkeestä kysymässä.
No, joka tapauksessa kone saatiin kytkettyä ja päätimme kokeilla sitä aivan kuten asentajatkin olivat aikaisemmin kokeilleet. Mutta kone vaan jurnutti ja jurnutti. Ei pumpunnut vettä. Koska kone on muka jotenkin älykäs, se tietää, että erikoissuola ja lasinkirkaste puuttuivat, joten niiden merkkivalot paloivat. Ehkäpä kone ei käynnisty, jos joku merkkivaloista palaa. Joten minäpä kipitin kauppaan ostamaan erikoissuolaa ja kirkastetta.
Kotiin tultua täytettiin suolat ja kirkasteet. Yritettiin uudelleen. Kone vaan jurnutti ja jurnutti. Voi itku ja hammasten kiristys. Joko kone oli rikki tai sitten hanassa ei ollut riittävästi painetta tai ehkä sen tulovesiputken kiristäminen käsikireyteen ei riittänyt. Joka tapauksessa pitäisi kai odottaa maanantaihin, että saadaan talonmies paikalle katsomaan. Voi sitä harmitusta ja väsymystä koko projektiin. Niin monta vastoinkäymistä, niin monta onnistumista ja niin monta toivonkipinää, mutta silti kone ei toimi.
Tunnin harmituksen jälkeen sain vakuutettua poikaystävän yhteen viimeiseen yritykseen. Ajattelin, että kokeillaan jotain muuta ohjelmaa. Mutta kone vain jurnutti ja jurnutti. Harmitti vietävästi, mutta anoimme sen jurnuttaa, kunnes yht'äkkiä se alkoi pumppuamaan vettä! Koska kyseessä oli ihka ensimmäinen käyttö, meillä ei ollut tietoa millä tavalla se lähtee liikkeelle, joten emme osanneet odottaa niin kauaa. Mutta se toimi. Ja vesihana toimi. Joten, tiskikone pääsi vielä lauantai-iltana klo. 21 aikaan tositoimiin ja me huokaistiin helpotuksesta sohvalla.
Olipahan projekti, eikä se vieläkään ihan päätöksessä ole, sillä ensimmäinen koneellinen pestiin se kone tuossa keittiön lattialla. Vielä pitäisi saada se ja listat paikoilleen, sitten ehkä voi huokaista, että saatiinpas pesukone. Mutta olipahan taas projekti.
perjantai, 30. marraskuu 2007
Torstai 29.11. ja perjantai 30.11
Eiliset kirjailut jäi sitten ihan tähän iltaan, joten tässäpä samalla molempien päivien eväät, sikäli mikäli niitä enää muistankaan:
Torstai:
Aamupala 07:00
- 2 palaa ruisleipää, rasvaa, kinkkua
- 2 kuppia kahvia
Välipala 10:00
- 1 omena ja luumu
Lounas 12:00 (thai-ravintola)
- Curry-kanakeittoa, naan leipää
- Kanaa kookosmaitokastikkeessa, riisiä
- kivennäisvettä
- 1 pieni lasi lattea
Välipala 15:00
- 1 muki teetä
Iltaruoka 19:30
- lasagnea
- maitoa
Iltapala 21:00
- Mustikka rahkajogurtti
--------------------------------------------------------------------------
Perjantai:
Aamupala 07:00
- 1 pala ruisleipää, rasvaa, kinkkua
- 2 kuppia kahvia
Välipala 10:00
- 100g rahkaa
- 1 kuppi teetä
Lounas 11:30
- Lasagnea
- Maitoa
- 2 kuppia kahvia
Iltaruoka 16:30
- 4 pientä perunaa
- feta-jauhelihapihvi, tomaattikastiketta
- maitoa
Iltapala 19:00
- 1/4 pala pakaste pizzaa
- maitoa
Keskiviikkona iski kurkkukipu, joka on vasta tänään päivän mittaan hellittänyt, joten liikunnat jäi eiliseltä ja tältä päivältä. Se harmittaa kovasti. Lisäksi eilen kävi kyllä vanhanaikaiset, kun eväät unohtui kotiin, nälkä pääsi yllättämään ja työpäivä venyi 10 h mittaiseksi. Tänään olin taas kotona koko päivän ottamassa vastaan sitä tiskikonetta, joka siis tuli, mutta valitettavasti vääränä: me ostettiin Bosch mutta saatiinkin Siemens. Tänään sitten sen jälkeen kun poikaystävä pääsi töistä mentiin sinne liikkeeseen, ja onneksi myyjä-poika suuttui meidän puolesta, joten toimituksen uusi yritys seuraa huomenna.
Huomenna oli vaan tarkoitus lähteä ostoksille, mutta nyt meidän pitääkin olla kotona klo. 10-16 sikäli mikäli se kone ei tule aiemmin. Harmittaa hirmusti kaikki: että en ole syönyt riittävästi kasviksia, että olen syönyt liikaa epäterveellistä ruokaa, että en ole päässyt liikkumaan, että on kurkku kipeenä, että on jo perjantai ilta, ja sekin meni ihan hukkaan. Taidan lähteä nukkumaan, on edes jotain hyvää tässä illassa. Toivottavasti huominen on parempi päivä.
Torstai:
Aamupala 07:00
- 2 palaa ruisleipää, rasvaa, kinkkua
- 2 kuppia kahvia
Välipala 10:00
- 1 omena ja luumu
Lounas 12:00 (thai-ravintola)
- Curry-kanakeittoa, naan leipää
- Kanaa kookosmaitokastikkeessa, riisiä
- kivennäisvettä
- 1 pieni lasi lattea
Välipala 15:00
- 1 muki teetä
Iltaruoka 19:30
- lasagnea
- maitoa
Iltapala 21:00
- Mustikka rahkajogurtti
--------------------------------------------------------------------------
Perjantai:
Aamupala 07:00
- 1 pala ruisleipää, rasvaa, kinkkua
- 2 kuppia kahvia
Välipala 10:00
- 100g rahkaa
- 1 kuppi teetä
Lounas 11:30
- Lasagnea
- Maitoa
- 2 kuppia kahvia
Iltaruoka 16:30
- 4 pientä perunaa
- feta-jauhelihapihvi, tomaattikastiketta
- maitoa
Iltapala 19:00
- 1/4 pala pakaste pizzaa
- maitoa
Keskiviikkona iski kurkkukipu, joka on vasta tänään päivän mittaan hellittänyt, joten liikunnat jäi eiliseltä ja tältä päivältä. Se harmittaa kovasti. Lisäksi eilen kävi kyllä vanhanaikaiset, kun eväät unohtui kotiin, nälkä pääsi yllättämään ja työpäivä venyi 10 h mittaiseksi. Tänään olin taas kotona koko päivän ottamassa vastaan sitä tiskikonetta, joka siis tuli, mutta valitettavasti vääränä: me ostettiin Bosch mutta saatiinkin Siemens. Tänään sitten sen jälkeen kun poikaystävä pääsi töistä mentiin sinne liikkeeseen, ja onneksi myyjä-poika suuttui meidän puolesta, joten toimituksen uusi yritys seuraa huomenna.
Huomenna oli vaan tarkoitus lähteä ostoksille, mutta nyt meidän pitääkin olla kotona klo. 10-16 sikäli mikäli se kone ei tule aiemmin. Harmittaa hirmusti kaikki: että en ole syönyt riittävästi kasviksia, että olen syönyt liikaa epäterveellistä ruokaa, että en ole päässyt liikkumaan, että on kurkku kipeenä, että on jo perjantai ilta, ja sekin meni ihan hukkaan. Taidan lähteä nukkumaan, on edes jotain hyvää tässä illassa. Toivottavasti huominen on parempi päivä.
