Täällä ollaan taas, töissä. Vielä pitäisi tunnin verran jatkaa hommia, sitten voi lähteä kotiin niin ei sitten jää huomiselle ihan hirveää työmäärää. Eilinen meni siis lepäillessä ja tänään oli olosuhteiden pakosta pakko kammeta itsensä töihin. Olo olisi kyllä ollut sellainen, että olisi vielä toisenkin päivän voinut lepäillä. Toivottavasti tämä tänäinen 13h työpäivä ei taas rasita niin kovasti, että huomenna olen taas ihan reporanka. Huomennakin on nimittäin pakko raahautua töihin. Korkeintaan perjantain voi ottaa sairaspäiväksi, mutta mieluusti tietenkään ei.

Eilen saatiin vastaus meidän unelma-asunnon vuokraajalta. Ensin vaikutti pahasti siltä, että emme saa järjestettyä näyttöä, koska vuokraaja ei ole kaupungissa ensi viikonloppuna, mutta kun vakuutimme olevamme äärimmäisen kiinnostuneita asunnosta pyyti hän isännöitsijää näyttämään meille asuntoa hänen puolestaan. En haluaisi liikaa innostua tästä asunnosta ennen kuin se oikeasti on meidän, mutta toisaalta suunnittelen jo, miten ihania aamuja voin viettää kattohuoneiston parvekkeella katsellen kaupunkia, tai miten voin syysiltoina sytyttää kynttilöitä parvekkeelle, nauttia teetä ja neuloa/virkata. Mutta ei saa siis ajatella sitä. Kiellettyjä ajatuksia.

Vielä muutama päivä siis töitä. Perjantaina olisi erään ystävän kotiinpaluu juhlat. Ystävä vietti viimeiset 7 kk Suomessa ja palaa nyt takaisin tänne horstilaan. On siis horsti. Sitä odotan innolla. Lauantaina sitten kapiteeliin. Mutta nyt takaisin töihin..